Ei ole Holapan voittanutta Illissä
25.6.2012
|
Kuten ounasteltiin, oli illan haka Puttaan Jouni Holappa. Aika parani kolme sekkaa, mitä mies piti hyvänä eteenpäinmenona. Asemanperän Harmaalan oli tyytyminen hopeaan. Sankoin joukoin saapui yhteinen kansa Illiin mittumaarin aaton aattona viettämään Illin pikkujuhannusta. Ja mikä oli tullessa, tultiinhan juhlimaan pyöreitä. Sata vuotta oli kulunut siitä, kun Illissä piti juhliaan ja samalla Illinjuoksuja paikkakunnan vanhin urheiluseura. Sata vuotta oli myös siitä, kun Hannes Kolehmainen näytti Tukholman olympialaisten kisojen vitosella närhenmunat ranskalaiselle Jean Bouinille (Tsaan Byääng). Yksi närhipari löytyy Illistäkin, mutta poikaset ovat jo kuoriutuneet. Kolean viikon aikana ollut kesäntuntua aistittavissa, paitsi runsaslukuiset verenhimoiset kiiminkiläiset, joiden ininään ei helposti totu. Kirkonpenkillä jänkkäsivät ja kuutioivat Teppo-Eikka, Lies-Esa ja -Osmo, von Backman ja Soro-Ari voittajavetoa ja kaksaria. Hankalalta tuntui, sillä niin tasaisennäköistä porukkaa pyöri lähtöviivan tuntumassa. Holapan kerroin oli pienin, mutta varteen otettavina pitivät Harmaalaakin. Kirkonpenkin harras väki näki mielellään myös Oulun kristilliset nuoret miehet Kitin ja Huhtalan suosikkina. Liki 60-päinen ja toistasataajalkainen juoksijajoukko asetti haasteen myös direktoraatille. Rutinoituneet Taavi ja K. Kantola eivät olleet milläskään, mutta Aria vikaeerannutta Tiiron Mattia kipeneen jännitti. Aivat suotta, sillä homma hoitui hienosti maalikameran mitatessa sopupelirouvienkin millintarkat erot. Kuten ounasteltiin, oli illan haka Puttaan Jouni Holappa. Aika parani kolme sekkaa, mitä mies piti hyvänä eteenpäinmenona. Asemanperän Harmaalan oli tyytyminen hopeaan. Mies paljasti sponsorinsa Valto Pernun säätiön suunnittelvan kauppilantapaista ympäristötaideperformanssia. Se tapahtuu Valton säätiön ikimetsässä, jossa Harmaala juoksee sarkapuserossa, pussihousuissa ja kumiteräsaappaissa. Direktoraatti on ukkoherran kamppeissa. Puita ei kaajeta eikä niihin kosketa. Pronssille kipaisi pohjoisen poika Kitti ennen Limingan pitkäkoipista Heinosta, jonka juoksukaveri Määttä istui managerina jännityksestä täristen kirkonpenkillä. Taakse jäi lännenmies Huhtala ja ojakyläläisten sukulaisten innostamana Illiin saapunut Nurmela. Pasi kukisti suvivirrenveisuun jokakeväisestä liikutuksesta toipuneen Tiilikaisen ja Kuokkasen reippaalla kirillään. Viimeisen eliittipaikan nappasi ensi kertaa Illinjuoksuun osallistunut Markku Hänninen. Mies kehui fasiliteettien kohentuneen Iin saarissa kovasti, kun kisapaikalle Illin pääsi ihan autolla perille. Takavuosien rokkiaikoina piti kamat roudata Karhunsaaren lavalle maitokärryillä pukkisiltaa pitkin. Kakkosella vetäisivät Illin nuoret Teemu ja Inka kaksoisvoiton ennen Aijaa. Markus lähestyy kaikessa hiljaisuudessa kasin rajaa jättäen keveästi Kierikin neidon Heidin, Juha Lallukan kotiperiltä olevan, mutta eri eväillä liikuvan Akun ja Backmanin Karin tallin neitit taakseen. Merkitseekö Hannan hurja kympin alitus sitä, että entinen jänis, joka saattaa eksyä metsässä milloin tahansa, saa väistyä uuden tieltä? |