Ei ole Holapan voittanutta Illissä

25.6.2012

Kuten ounasteltiin, oli illan haka Puttaan Jouni Holappa. Aika parani kolme sekkaa, mitä mies piti hyvänä eteenpäinmenona. Asemanperän Harmaalan oli tyytyminen hopeaan.

Sankoin joukoin saapui yhteinen kansa Illiin mittumaarin aaton aattona

viettämään Illin pikkujuhannusta. Ja mikä oli tullessa, tultiinhan

juhlimaan pyöreitä. Sata vuotta oli kulunut siitä, kun Illissä piti

juhliaan ja samalla Illinjuoksuja paikkakunnan vanhin urheiluseura.

Sata vuotta oli myös siitä, kun Hannes Kolehmainen näytti Tukholman

olympialaisten kisojen vitosella närhenmunat ranskalaiselle Jean

Bouinille (Tsaan Byääng). Yksi närhipari löytyy Illistäkin, mutta

poikaset ovat jo kuoriutuneet. Kolean viikon aikana ollut kesäntuntua

aistittavissa, paitsi runsaslukuiset verenhimoiset kiiminkiläiset,

joiden ininään ei helposti totu.

Kirkonpenkillä jänkkäsivät ja kuutioivat Teppo-Eikka, Lies-Esa ja -Osmo,

von Backman ja Soro-Ari voittajavetoa ja kaksaria. Hankalalta tuntui,

sillä niin tasaisennäköistä porukkaa pyöri lähtöviivan tuntumassa.

Holapan kerroin oli pienin, mutta varteen otettavina pitivät

Harmaalaakin. Kirkonpenkin harras väki näki mielellään myös Oulun

kristilliset nuoret miehet Kitin ja Huhtalan suosikkina.

Liki 60-päinen ja toistasataajalkainen juoksijajoukko asetti haasteen

myös direktoraatille. Rutinoituneet Taavi ja K. Kantola eivät olleet

milläskään, mutta Aria vikaeerannutta Tiiron Mattia kipeneen jännitti.

Aivat suotta, sillä homma hoitui hienosti maalikameran mitatessa

sopupelirouvienkin millintarkat erot.

Kuten ounasteltiin, oli illan haka Puttaan Jouni Holappa. Aika parani

kolme sekkaa, mitä mies piti hyvänä eteenpäinmenona. Asemanperän

Harmaalan oli tyytyminen hopeaan. Mies paljasti sponsorinsa Valto Pernun

säätiön suunnittelvan kauppilantapaista ympäristötaideperformanssia. Se

tapahtuu Valton säätiön ikimetsässä, jossa Harmaala juoksee

sarkapuserossa, pussihousuissa ja kumiteräsaappaissa. Direktoraatti on

ukkoherran kamppeissa. Puita ei kaajeta eikä niihin kosketa.

Pronssille kipaisi pohjoisen poika Kitti ennen Limingan pitkäkoipista

Heinosta, jonka juoksukaveri Määttä istui managerina jännityksestä

täristen kirkonpenkillä. Taakse jäi lännenmies Huhtala ja ojakyläläisten

sukulaisten innostamana Illiin saapunut Nurmela. Pasi kukisti

suvivirrenveisuun jokakeväisestä liikutuksesta toipuneen Tiilikaisen ja

Kuokkasen reippaalla kirillään.

Viimeisen eliittipaikan nappasi ensi kertaa Illinjuoksuun osallistunut

Markku Hänninen. Mies kehui fasiliteettien kohentuneen Iin saarissa

kovasti, kun kisapaikalle Illin pääsi ihan autolla perille. Takavuosien

rokkiaikoina piti kamat roudata Karhunsaaren lavalle maitokärryillä

pukkisiltaa pitkin.

Kakkosella vetäisivät Illin nuoret Teemu ja Inka kaksoisvoiton ennen

Aijaa. Markus lähestyy kaikessa hiljaisuudessa kasin rajaa jättäen

keveästi Kierikin neidon Heidin, Juha Lallukan kotiperiltä olevan, mutta

eri eväillä liikuvan Akun ja Backmanin Karin tallin neitit taakseen.

Merkitseekö Hannan hurja kympin alitus sitä, että entinen jänis, joka

saattaa eksyä metsässä milloin tahansa, saa väistyä uuden tieltä?

Tulokset